sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Kevään ekat muuttajat

Tässä hieman hajakuvia maaliskuun alusta. Muuttajien ensimmäinen aalto on jo saapunut Etelä-Suomeen vaikka lintumäärät ovatkin vielä aika pieniä.
Pulmusia levähtämässä Tuusulan pelloilla. Tuntureille ei ole vielä asiaa.

Kottaraisia
Tiklien määrä tuntuu kasvaneen

Laulujoutsen

Merihanhi

Metsämyyriä on edelleen hyvin maastossa


Räkättirastaita oli jo noin 100 Viikin pelloilla. Myös 30 kiurua pyöri samoilla apajilla noin viikkoa myöhemmin.

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Pallaksen linnut talvella (osa 2)

Tiistaina vuokrattiin vuorokaudeksi lumikengät. Lähdössä tuuli maltillisesti, mutta huipulle oli luvattu 17 m/s tuulta. Ajateltiin, että onhan moisessa tuulessa käyty Ulko-Tammiossakin, joten miksei tunturissakin. Alkumatkalla tuuli oli myötäinen ja keli häikäisevän upea. Lämpötila noin -5 niin kuin kaikkina päivinä. Yöisin noin -10...-15 astetta.
Tuonne ylös
Näkymää nousulta
Lumikengillä oli kyllä mukava kiivetä ja matka taittui nopsaan. Tuuli oli paljastanut sieltä täältä pieniä varvikoita ja kivikoita. Käytiin niitä läpi kiirunoita etsiskelleen. Muutamalta paikalta löydettiinkin kiirunan ulosteita.
Kiirunan kakkaa

Tuulen puhdistamilla kohdilla varpuja oli napsittu.

Pääasiassa tunturin pinta oli tiukasti jäisen lumen peitossa.
Huipulla näkymä oli upea mutta tuuli kävi niin kovaksi, että vastatuuleen kääntyessä henki salpautui ja liikkuminen sivutuuleenkin oli vaikeaa
Jouduimme jatkamaan melko suoraan myötätuulessa tunturin laen yli tuulen suojaan ja kiersimme suojaisemmassa takaisin lähtöpuolelle. Kiirunan ulostetta löytyi useammaltakin paikalta, mutta linnut pysyivät piilossa. Smaoin syömäjälkiä löytyi monin paikoin pieniltä pälvilaikuilta.

Päätimme jatkaa alas tunturikoivikkoon ja katsoa mitä jälkiä siellä näkyisi.
Kohti koivuvyöhykettä
Heti alhaalla löytyi lupaavia jälkiä. Metsäjänisten jälkien lisäksi paikalla oli selvästi hiippaillut jokin kanalintu, joko riekko tai alas tunturilta laskeutunut kiiruna.
Lumikenkä ja kanalinnun jälkiä
Jäljet kulkivat lumen pinannalla olevien koivujen välillä ja koivuja oli syöty ja pieniä syömäjälkiä näkyi siellä täällä. Myös ulostekakkaroita löytyi paljon. Tästä alkoi eeppinen tunturikoivujen kiertely ja siinä vierähtikin usemapi tovi ja usemapi sata (tuhat?) koivun tyveä tuli tarkastettua.

Kieppejäkin löytyi
Jäljet kiertelivät koivuja.
Lopulta oli pakko luovuttaa. Kävimme iltapäivällä tekemässä lyhyet lumikenkäilyt Pyhäjoen luontopolulla ja Piimäjänkällä. Autosta nähtiin 4 taviokuurnaa, mutta ne jäivät päivän ainoiksi linnuiksi. Suonreuna koivikoissa ei kanalintujen jälkiä näkynyt.
Metsämyyrän jälkiä
Pallastunturit Piimäjänkältä kuvattuna
Keskiviikko iltana käytiin luontotuvassa katsomassa esitystä Lapin maakotkista. Esitystä olikin katsomassa täysi auditorio.

Koska meillä oli lumikengät 9:30 asti seuraavana aamuna käytössä, päätettiin vielä käydä aamulla auringon noustessa kiertämässä tunturikoivikkoa. Noin tunnin jälkeen totesin, että "tässä on aika tuoreita jälkiä" ja pari metriä edettyäni huomasin aivan vieressä riekon paikoillaan koivun tyvellä! Huikea työvoitto. Otin muutaman kuvan riekosta ja sitten poistuimme paikalta.
Upea riekko sulautui melko täydellisesti maastoon

Kiersimme pienen lenkin ja löysimme joko toisen riekon tai sitten näimme tämän saman riekon uudestaan.
Riekko on hieman eri sävyinen kuin hanki auringon nousun väreissä
Riekko

Riekko
Viime vuoden yhdeksi eeppisimmistä lintuiluista jäi riekon etsintä ja löytyminen Kilpisjärvellä, mutta kyllä tämän valkoisen lumipallon etsiminen lumikengät jalassa vei vielä tuostakin voiton :D Hotellin pihassa kuultiin vielä yksi riekko, kun ilmeisesti koiranulkoiluttaja ajoi sen lentoon luontotuvan takana.

Päivällä tehtiin pitkä hiihtoreissu metsässä, mutta ainut näkemämme lintu oli sama hiiripöllö, joka nähtiin maanantaina. Nyt tuuli oli vähän yltynyt ja alkoi sataa lunta, mikä vaikeutti olennaisesti lintujen kuulemista.
Hiiripöllö
Torstaiaamulla käytiin vielä hiihtämässä riekkopaikoilla ja kuultiin yksi taviokuurna. Hotellin ravintolan ikkunasta nähtiin vielä yksi hiiripöllö lähi kuusen latvassa. Iltapäivällä oli aika lähteä paluumatkalle ja auton käynnistys ongelmat vähän muuttivat paluusuunnitelmia. Tässä vielä kooste havainnoista:

Harakka 3 (Levi)
Lapintiainen 1 (Pallas)
Kuukkeli 5 (Mäntyrova)
Pohjantikka 2+2rumm (Mäntyrova)
Hiiripöllö 2 (Pallas) 1 (Koivarova)
Koskikara 6 (Kutuniva)
Laulujoutsen 6 (Kutuniva)
Hömötiainen 1Ä (Koivarova)
Korppi 1ä (Koivarova)
Punatulkku 2 (Koivarova)
Taviokuurna 4+1 (Pallas)
Riekko 2 (Pallas)

Lintuja oli todella vähän ja vaikea havaita, mutta lajit toisaalta todella mukavia. Maastossa sai olla todella rauhassa. Yhtään toista hiihtäjää ei ohitettu, eikä kukaan ohittanut meitä. Muutama vastaantulija sentään nähtiin.



Pallaksen linnut talvella (osa 1)

Sunnuntaina 5.3. päästiin iltapäivällä Pallastuntureille, jossa oli tarkoitus viettää neljä päivää hiihdelleen. Kittilä-Pallas ajomatkalla ei nähty oikeastaan mitään komeita maisemia lukuunottamatta. Levillä 3 harakkaa olivat ainoat nähdyt linnut.
Näkymä hotellihuoneen ikkunasta
Tykkylunta ei ollut puissa oikeastaan yhtään johtuen talven todella kovista tuulista. Muuten lunta oli noin metrin verran. Päätettiin illalla hiihdellä vielä Palkaskeron ja Pyhäkeron väliseen kuruun. Osin hangen pinta oli jäässä ja kantoi hyvin suksia. Muutamin kohdin meno oli vähän upottavampaa.
Auringonlasku tunturissa
Näkymää etelän suuntaan

Huoneemme ikkuna oli tällä kertaa pohjoisen puolella, mikä osoittautui hyväksi jutuksi revontulien kannalta. Kaikkina kolmena kirkkaana iltana heti auringon laskettua taivaalle lävähti komeat revontulikaaret. Samalla tuli vähän kuvattua tähtikuvioita, koska valosaasteesta ei ollut haittaa.
Otava ja himmeitä revontulia
Pallas hotelli ja yläpuolella loistava orionin tähtikuvio

Revontulikaari nousee Palkaskeron takaa



Laukukerolta nouseva revontulivyö
Venus kuvan kirkas pallo. Mars siitä vasemmalle ja ylös.
Sunnuntai-illan hiihtelyn pohjalta tuntui siltä, että avotunturissa ei ole lintuja eikä näe lumijälkiä, joten päätettiin suunnata hiihtäen alas metsään. Alkumatka sujuikin mukavasti alamäessä. Matkalla kuulin lapintiaisen, joka lennähtikin viereiseen kalliomäntyyn. Minulla oli pikkuobjektiivi kiinni ja lintu ehti hävitä objektiivin vaihdon aikana, joten kuvat jäi lapintintistä saamatta. Tämä jäikin reissun ainoaksi lapintiaiseksi.

Hangessa näkyi kivasti jälkiä. Koko reissun aikana voisi todeta talvisesta nisäkkäiden esiintymisestä seuraavaa: Metsäjäniksen jälkiä näkyi todella paljon sekä metsässä, että tunturikoivikossa. Kärpän jälkiä oli niin ikään paljon molemmissa biotoopeissa. Metsävyöhykkeellä oli kohtalaisen paljon näädän jälkiä. Lumikon jälkiä näkyi muutamissa paikoissa samoin kuin metsämyyrän jälkiä. Oravan ja poron jälkiä ei näkynyt olleenkaan.
Kärpän jälkiä

Talvista metsää
 Hiihtelimme melkein koko matkan tiukassa alamäessä Mäntyrovan autiotuvalle. Kävimme paikalla viimeksi 2014 kesällä ja täytyy sanoa, että suksilla matka oli melkoisen paljon helpompi. Virittelimme tulia pihalla, kun yläpuolelta männystä kuului erikoinen naukaisu. Kuukkeli oli ilmestynyt tyhjästä hoputtamaan ruoanlaittoamme. Paistelimme makkaraa ja melko iso osa eväistämme hävisi kuukkelien kuljettamana lähipuiden oksankoloihin ja naavapalloihin. Parhaillaan kuukkeleita oli 5 yhtäaikaa näkyvissä.
Kuukkeli





Aterian jälkeen lähdimme hiihtelemään ylöspäin rinnettä. Melko pian huomasimme ladun varressa kaksi pohjantikkaa. Kuulimme lisäksi myös kaksi rummuttavaa pohjantikkaa.
Pohjantikka
Suon laiteessa ennen avotunturia pääsimme vielä kuvaamaan hiiripöllöä.
Hiiripöllö
Iltapäivällä päätimme tehdä toisen retken alemmas tuntureilta katsomaan olisiko lintulajisto samanlaista kuin aamun retkellä. Ajoimme ensin Kutunivaan katsomaan talvehtivia joutsenia ja koskikaroja. Kutunva on pieni koski joka laskee Jerisjärvestä. Koskikaroja oli paikalla 6 samoin kuin joutseniakin.
Laulujoutsenia

Koskikara

Koskikara
Jatkoimme tästä Muonion ja Kittilän rajalle Jerisjärven rantaan Koivarovalle, josta hiihdimme edes takaisin Keimiöjärvelle. Matkalla nähtiin kaksi punatulkkua, kuultiin yksi hötiainen ja Jeriksen rannalla hiiripöllö auringon laskun väreissä. Tällä välillä lumijälkiä näkyi vähemmän kuin Mäntyrovan reitillä.
Hiiripöllö
Paluumatkalla Piimäjänkän kohdalla nähtiin kuusen latvassa päivän kolmas hiiripöllö.

Illalla olikin reissun komeimmat revontulet, joissa näkyi myös punaista väriä.